Kuvagalleria
Mielenkiintoisia videolinkkejä
Wanhan Veteraanin lottanäyttely Haminassa.
Puheenjohtaja Merja Niemisen haastattelu kanttiinissa.
Karjalan Kulttuurirahaston lahjoittaman Kultaisia muistoja Topeliuksen hengessä Karjalassa -kuunnelman voi kuunnella seuraavasta linkistä:
https://youtu.be/zuJG-0dVVa0
Presidentin puolison Jenni Haukion saarna huipensi Lottien juhlavuoden.
https://areena.yle.fi/1-50974048
![]() |
![]() |
![]() |
24.5. ti Retki Puolakan talomuseolle
Puolakan talomuseo sijaitsee Kymijoen kulttuurimaisemassa, Kouvolan Mäkikylässä.
Ohjelmassa oli museon esittely, yhteislaulua ja kahvitarjoilu.
Matka toteutui osin omilla-, kimppa- ja taxikyydeillä.
Paikkala oli 28 tapahtumasta kiinnostunutta lottaperinteen vaalijaa.
Jouni Sjöblom kertoi tilan ja sen ympäristöön liittyvistä mielnkiintoisista tapahtumista.
Kahvituksen jälkeen Jouni Sjöblom laulatti meitä tutuilla kappaleilla.
Tilaisuus oli hyvä ja lämminhenkinen tapahtuma vanhassa savupirtissä.
"Puolakan talomuseo sijaitsee vanhassa Kymijoen kulttuurimaisemassa Kouvolan Mäkikylässä. Alueella on vahva historia, onhan talomuseolta näkyvä Kymijoki ollut Venäjän ja Ruotsin raja. Puolakan talomuseo esittelee talonpoikaisasumista 1900-luvun alussa. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Talossa asuttiin vielä vuonna 1957. Puolakan talomuseolla voit aistia, kuinka ennen vanhaan asuttiin maaseudulla."
|
24.11. ti ” Valoa pimeyteen – runon ja musiikin ilta” Käpylän kirkossa.
|
Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 29.10.2021
Kokous pidettiin pitkästä aikaa Tuulensuojassa ja osanotto oli runsasta. Tilaisuuden aloitti Kotitalousasiantuntija Sari Kokkala Kymenlaakson Martat kokousesitelmällä "Kotivara – poikkeusolojen ruokahuolto." Esitelmän jälkeen oli sääntömääräinen syyskokous, jonka puhennjohtajana toimi Seppo Liimatainen ja sihteerinä Maire Markkanen. Talousarvio ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin muutoksitta. Hallituksen kokoonpano ei muttunut, koska kaikki erovuoroiset olivat halukkaita jatkamaan hallitustyötä. Hallituksen kokoonpano 2022: Merja Nieminen pj Marjaleena Kylmänen |
|
Sunnuntaina 26.9.2021 tapahtui juhlallinen Lotta muistokiven paljastus.
Kokoonnuimme ensin keskuskirkkoon juhlamessuun. Kenttäpiispa lähetti messun lopuksi seppelpartion Kymenlukon itsenäisyyden patsaalle, ja kirkkoväki marssi Suomen lipun ja yhdistyksen lipun jäljessä lääninpuistoon, jossa odotti mustalla kankaalla peitetty muistokivi.
Tilaisuuden aluksi veisattiin isänmaan virsi Sun kätes’ Herra voimakkaan, jonka jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja Merja Nieminen piti muistokiven paljastuspuheen.
Taiteilija Csaba Rainaus soitti fanfaarin, ja airuet Sirpa Kokko ja Heini Kortesluoma poistivat peitteen. Peitteen alta paljastui punagraniittinen kivipaasi.
Lotta Svärd 100 v yhteiskuntavastuuta. Vaadi enin itseltäsi. Me kiitämme, me muistamme- tekstit oli Raimo Löytty kiinnittänyt kiven pintaan, sekä kiven alalaitaan kiinnittänyt laatan, jossa teksti. Kouvolan Seudun Lottaperinneyhdistys ry.
Marjaleena Kylmänen ja Kirsi Vinnikka laskivat kauniin sinivalkoisen kukkakimpun muistomerkille.
Kiitollisin mielin siirryimme jatkamaan juhlapäivää kaupungintalolle.
Lotta Svärd järjestö oli näin saanut lääninpuistoon monien arvokkaiden muistomerkkien joukkoon oman, aikaa kestävän muistopaaden.
Merja Nieminen
Tilausuuden puhujaäänitteet:
Tilaisuuden puhujat:
Juhlapuhuja Paula Risikko
Muistoja lotta-ajoilta, Lotta Eva Lintunen
Tervehdykset:
Lotta Svärd Säätiö, Pirjo Björk
Karja Prikaati, prikaatikenraali Jukka Jokinen
Kouvolan kaupunki, kaupunginjohtaja Marita Toikka
Päätössanat:
Airi Nieminen, Vuoden Lotta 2018
Lukijana kunnallisneuvos Kaija Vesala
Kouvolan lottakanttiinin tarina 07.09.2021
Lotta Svärd Säätiö haastoi syksyllä 2019 perinneyhdistykset kautta maan juhlistamaan Lotta Svärd järjestön 100 v juhlavuotta. Toiveena oli, että pitäisimme auki lottakanttiineja, ja voisimme siten kertoa kävijöille lottien historiasta ja esitellä perinnetyötä.
Kouvolan Seudun Lottaperinneyhdistys tarttui heti haasteeseen. Kokosimme pienen kanttiinityöryhmän jo tammikuussa 2020 suunnittelemaan hanketta. Työryhmä kokoontui säännöllisesti, etsi sopivaa liikehuoneistoa, ideoi sisustusta ja käytännön toteutusta. Säätiön toive oli, että jokainen kanttiini ilmentäisi jollakin tavalla paikallista historiaa tai teemaa. Kouvolan kanttiinin teemaksi valitsimme jo ensimmäisessä työryhmän kokouksessa rautatien. Kutsuimme työryhmään mukaan yhdistyksemme somistus- ja taiteilijaosaajat.
Suhteilla löytyi hyvällä paikalla tyhjillään ollut liikehuoneisto. Yhdistyksen jäsenten ahkerat kädet neuloivat lottalapasia ja -sukkia, lottanukkeja, valeampiaispesiä ja torkkupeittoja. Posliinimaalausta taitava jäsen teki kauniita lotta-aiheisia tauluja, ja taitava piirtäjä suunnitteli kanttiinia varten kolme erilaista lotta-aiheista postikorttia.
Työryhmä koki koronaepidemian etenemisen myötä epäuskon ja pelon hetkiä. Uskaltaako avata kanttiini, ja jos uskaltaa, niin milloin? Päätimme ottaa riskin, ja kanttiinin aukioloajaksi sovittiin 2.8 – 3.9.2021.
Heinäkuussa aloimme sitten tositoimet. Kalustimme kanttiinin ”vanhaan” tyyliin. Upea Kouvolan vanhan rautatieaseman seinälakana saatiin lainaksi, paikallinen nikkari teki vanhan tyylisiä pöytiä ja myyntitiskin. Vanhoja valokuvia kehystytettiin, pystytettiin lasivitriini, johon koottiin arvokasta lotta-aineistoa ja saatiin mallinuken päälle upea villakankainen lottajuhlapuku.
Kanttiiniin tulijaa ”tervehtivät” vanhan aseman seinälakanan edessä mallinuket, reppuselkäinen kanslialotta ja konduktööri. Uskollisesti Terttu-lotta ja konduktööri Tiusanen ”päivystivät” tuon 5 viikon ajanjakson asemalaiturilla.
Kolme yhdistyksen jäsentä toivottivat tulijat tervetulleiksi ja esittelivät lottajärjestöä ja perinnetyötä. Esittelystä on tehty nauhoitus kotisivulle.
Kanttiinin etunurkkaan oli rakennettu Lottapuoti, jota emännöi kaksi ”puotilottaa”. Pöydät notkuivat myytävistä käsitöistä, lottatuotteista ja lottalakupaketeista. Teetimme Kouvolan lakritsilla erikoiserän kauniisiin lotta-aiheisiin rasioihin pakattua lakua. Talvisota-leipää tuli Pielavedeltä säännöllisesti, ja monena päivänä kanttiinilla oli todellinen ”leipäjono”. Tuon perinneherkun maine oli kiirinyt kaupungilla, ja ei-oota piti valitettavasti sanoa monelle leivän kysyjälle.
Lottapuodissa tehtyjen ostosten jälkeen kävijät siirtyivät kanttiinin puolelle. Paikallinen leipomo ideoi kanttiinille Lotta-leivoksen, josta tulikin kanttiinin ykköstuote. Samoin vanhan ajan lettipulla ja munavoisulhaspiirakat tekivät hyvin kauppansa kahvin ja teen kanssa. Yhtenä päivänä tarjottiin myös korviketta, joka kiinnosti kovasti kävijöitä.
Kanttiinissa työskenteli ”pääemäntä”, keittiöapulainen ja henkilö, joka huolehti jokaisen kävijän jälkeen pöytien ja tuolien, sekä ovenkahvojen ja vieraskirjan kynien desinfioinnista. Heti alkajaisiksi saimme kiitosta siitä, miten hyvin kanttiinilotat huolehtivat koronaturvallisuudesta.
Kanttiinin maine levisi kaupungilla ja lähipitäjissä. Paikallislehden artikkeli avajaispäivänä ja radiohaastattelu, sekä sosiaalisen median voima antoivat hyvän myötätuulen kanttiiniprojektillemme. Asiakkaita tuli ”ovista ja ikkunoista”. Parhaina päivinä kävi yli 150 henkeä, ja tuntui, että jokainen oli todella kiinnostunut lottien historiasta. Saimme paljon hyvää palautetta kanttiinin olemassaolosta. Moni toivoi, ja otaksui, että suosittu kanttiini jäisi pysyvästi katukuvaan. Valitettavasti piti tuottaa noille kysyjille pettymys, ja kertoa, että viiden aukioloviikon jälkeen sulkisimme kanttiinin.
Kukaan meistä ei osannut kuvitella kanttiinin saamaa valtavaa suosiota ja hyvää mainetta. Moni tulija kertoi tuttavien suositelleen, saaneensa vinkin Facebookin kautta tai lukeneensa lehdestä yhdistysten seurapalstalla olleista viesteistä.
Kanttiinissa vieraili yli 2 500 asiakasta, siis keskimäärin 100 henkeä päivässä. Työilmapiiri kanttiinilottien keskuudessa oli erinomainen. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen, ja jokainen halusi tehdä parhaansa riippumatta siitä mitä ”työvaihetta” sitten hoitikaan.
Kaikki loppuu aikanaan, ja niin kanttiinikin. Purimme rakenteet, pakkasimme tavarat, kokosimme esittelyaineistot, inventoimme pienen myymättä jääneen varaston ja palautimme avaimet liikehuoneiston haltijalle kiitosten ja kukkakimpun kera.
Kanttiiniprojekti opetti meille paljon yhteistyön voimasta, hienosta joukkuehengestä ja pyyteettömän työn tuomasta siunauksesta.
Kiitollisella ja nöyrällä mielellä jatkaa Kouvolan Seudun Lottaperinneyhdistys toimintaansa. Lotta-aate elää vahvana, ja on ilo tuosta aatteesta kertoa.
Kanttiinikoosteen kokosi kanttiinilotta Merja
Hallituksen kokous Tuulensuojassa 11.5.2021
Hallitus kokoonrui koronaturvallisesti Tuulensuojaan ja käsitteli ajankohtaisia asioita. Kokouksen jälkeen pidettiin kanttiinityöryhmän kokous ja suunniteltiin toimenpiteitä ja vastuuhenkilöitä eri tehtäviin.
Kokousten lopuksi pidettiin juhlallinen kahvihetki Marjatta Nykäsen syntymäpäiväm kunniaksi. Arvo Saaristo ja Pekka Ainali soittivat sankarittaren mielikappaleita.
Yhdistyksemme kevätkokous Tuulensuojassa 25.3.2021 klo 18
Kevätkokous pidettiin Tuulensuojassa ja läsnä oli pieni joukko jäseniä. Tilaisuudessa huomioitiin koronapandemian turvallisuusnäkökohdat. Osallistumista kokoukseen suositeltiin etäyhteydellä. Kokouksen tavoite saavutettiin ja kokous hyväksyi sääntömääräiset asiat yksimielisesti. Kokouksen esityslista ja toimintakertomus. Aurinkoista kevään odotusta!
|
|
![]() |
MUISTOKIVEN TARINA
Eräälle kymenlaaksolaiselle maatilalle rakennettiin vuonna 1896 kivinavetta. Rakennus on edelleen pystyssä ja perustukset suorassa.
Kivet louhittiin läheisestä kalliorinteestä ja kuljetettiin talvella rekipelissä rakennuspaikalle.
Yksi noista perustuskivistä jäi jostain syystä käyttämättä sen alkuperäiseen tarkoitukseensa.
Isänmaallisen Lotta Svärd järjestön 100v juhlavuoden kunniaksi Kouvolan Seudun Lottaperinneyhdistyksen hallitus päätti kokouksessaan hankkia muistokiven pystytettäväksi Kouvolan lääninpuistoon. Keskusteltaessa kiven hankinnasta tuo 105 vuotta käyttöä odottanut kivi tuli puheeksi. Mikäpä muistomerkki olisikaan vaikuttavampi kuin punagraniittinen kivipaasi. Tuo kivi symboloi mitä parhaiten kunniakasta Lotta järjestöä, sen raudanlujaa arvopohjaa, sen jäsenistön uupumatonta työtä isänmaamme ja yhteiskunnan hyväksi. Vaikka Lotta järjestö lakkautettiin syksyllä 1944 ei lottien tekemä työ, ja heidän panoksensa sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisessa mihinkään kadonnut.
Markuksen evankeliumin 12 luvun jakeissa 10-11 sanotaan: Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi. Herralta se on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme. Tämä raamatun jae on vahva perusta muistokivihankkeelle.